Friday, December 1, 2017

ALKOVI
Helsinginkatu 19
Kallio
Helsinki
OPEN 24h

Apparitio (2017)

I osa / part : 1.12. – 6.12. 2017
II osa / part : 7.12. – 2.1. 2018

"Installaationi Apparitio ensimmäinen osa on esillä Alkovin ikkunassa joulukuun alusta itsenäisyyspäivään. Sen keskeisin elementti on viime vuonna kuvattu video eduskuntatalosta, joka on remontin takia peitetty omalla kuvallaan, muistuttaen simulaatiota itsestään. Kansan valitsemien edustajien istunto- ja päätöksentekopaikka muistuttaa Hamletin Helsingörin linnaa, juonittelujen ja korruption tapahtumapaikkaa. Ihmisiä ei näy mutta Paasikivi-monumentin päällä päivystää lokki. Näkymättömät kädet tarttuvat katukiviin.

Installaation fyysisessä tilassa oleva sininen lääkekaappi valkoisella ristillä ironisoi Suomen hellimää roolia maailman kriisipesäkkeiden ratkaisijana, tilaan paljaaksi jätetyn sähkökaapin muistuttaessa systeemien ja infrastruktuurien pystyssäpysymisen hauraudesta. Alkovin takaseinä on jätetty siniseksi edellisen näyttelyn jäljiltä. Kysymys on spektaakkelista kuoleman sinistä näyttöseinää (digitaalisesta maailmasta tuttu “the blue screen of death”) vasten.

Apparition toinen osa tulee esille itsenäisyyspäivän jälkeen. Siinä esillä oleva video alkaa kahden maapallon illuusiolla. Konsumeristinen ajattelu nakertaa maailmaa jalkojemme alta, ikään kuin sen voisi tuhouduttuaan korvata uudella. Teokseen liittyvät tekstit edustavat tilanteen absurdiudella leikittelevää puhdasta dada-runoutta. Politiikan kaikkien sanojen lähde vaikuttaa olevan yksi ja sama sana, joka puhuttuna kuulostaa milloin “velalta”, milloin “pelolta”, milloin “reunalta”. Se on kuitenkin aina yksi ja sama: absurdi “päämuna”.” Teksti: Kari Yli-Annala

Kari Yli-Annala on helsinkiläinen kuvataiteilija, tutkija ja AAVE-festivaalin taiteellinen johtaja.



”My installation’s Apparitio’s first part is exhibited in Alkovi’s window from the beginning of December until the Independence day. Its central element is a video work that depicts the parliament house shot last year, in which it was due to the renovation covered with its own image, reminding a simulation of itself. This site for decision making of the representatives selected by the people reminds of Hamlet’s Helsingör’s castle, a location for the scheming and corruption. There are no people visible in the piece but over the Paasikivi monument stands a seagull on guard. Invisible hands grasp the street stones.

The medical cabinet with white cross situated in the physical blue space of the installation ironizes the role fostered by Finland as the solver of the hotspots of crises, the electric cabinet exposed reminding of the frailty of systems and infrastructures. The back wall of Alkovi is left blue after the previous exhibition. The question is about the spectacle of death against “the blue screen of death” known from the digital world.

Apparitio’s second part is presented in the space after the Independence day. In this the video work starts from the illusion of the two earths. Consumeristic thinking eats away the world below our feet, as if it would be replaced after destruction by a new one. The texts that are part of the piece represent pure dada-poetry playing with the absurdity of the situation. The source of all the words in politics seems to be derived of one and the same word, which when spoken in Finnish sounds sometimes as the word ‘debt’ (velka) and sometimes as ‘fear’ (pelko) and as well as ‘edge’ (reuna). But being nonetheless one and the same word, the absurd “headegg” (päämuna). “ Text by: Kari Yli-Annala

Kari Yli-Annala is a Helsinki-based visual artist, researcher and the artistic director of AAVE-festival.

Friday, November 17, 2017

Thursday, August 17, 2017

LINTUKOTO
Näyttely Harakan saaren Kasematti IV -näyttelytilassa
18.8 – 20.8.2017, klo 12:00 – 17:00
Avajaiset 17.8. klo 17 – 19:00. Tervetuloa!
Lintukoto on kolmen taiteilijan, isän ja sisarusten yhteisnäyttely. Kari Yli-Annalalla on ollut Harakan taiteilijatalossa työhuone usean vuoden ajan ja Into ja Rori Vallinharjut ovat viettäneet siellä kesiä lapsesta asti. Saari on oma maailmansa kallioineen, mäkineen ja soppineen. Sieltä katsottuna kaupunki ja tavallinen elämä on yhä lähellä mutta koskemattomissa, merivirran takana. Muuttuuko lapsuuden lintukoto kun sen yllä lentää hävittäjiä? Voiko saari säilyä turvapaikkana yhä turvattomammalta tuntuvassa maailmassa?
KASEMATTI IV: ETUTILA
Into Vallinharju: KIEPIT (2017), 3D-mallinnukset (valokuvatulosteet)
Abstraktit muodot kieppuvat muodot muistuttavat pesän tai suojan ideasta. Niin eläimet kuin linnutkin muotouttavat ympärilleen niitä suojaavia tiloja, ja onhan ihmisilläkin omat pesäkolonsa.
Rori Vallinharju: SAARI (2017), installaatio
Pienoismalli kartoittaa itselle tärkeän paikan, ikuistaa muistot veistokseksi. Suurin osa mallista on rakennettu syksyllä 2016, mutta rakennukset on tehty kesällä 2017 paikan päällä Harakan saaressa. Lattialla oleva lasi on Harakan rannoilta kerättyä meren hiomaa lasia.
KASEMATTI IV: KESKITILA
Kari Yli-Annala: KAHVISAARET (2017), installaatio
Installaatiossa nähdään kaksi toisiaan vastapäätä olevaa tuolia sekä pöytä, jonka elävä pinta muistuttaa merta. Pöydän keskellä on kaksi kahvisaarta sekä kaksi imupilliä. Näytölle pysähtynyt glitch-kuva on Harakan yllä järjestetystä hävittäjien lentonäytöksestä. Teos muistuttaa niistä vaikutuksista jota pieneltä tuntuvilla teoilla puhaltamisesta napin painallukseen on ympäristöön.
KASEMATTI IV: TAKATILA (käynti nurkan takaa ulkoa)
Kari Yli-Annala: PALAVA SYDÄN (2017), maalaus
Näyttelytilan takakäytävässä on lisäksi esillä Yli-Annalan maalausinstallaatio “palava sydän”.
ÄÄNITILA
Näyttelyssä soi Into Vallinharjun äänimaailma, noin viiden minuutin luuppina soiva sävellys, joka heijastelee näyttelyn erilaisia maailmoja.

Wednesday, August 2, 2017



Poetics of the Real, Politics of the Self
Peter Weiss and experimental cinema, 1949 – 2016
in Harakka island auditorium, Helsinki, 13.8.2017, 12:00 – 22.00


ABOUT THE EVENT

Peter Weiss (1916 – 1982) is best known for his writings and theatre plays, with his novel The Aesthetics of Resistance being one of the major works of German literature of the 20th
century. Weiss, however, started his artistic career as a painter, and in the 1950s he was primarily a filmmaker. His filmic oeuvre comprises experimental and documentary shorts as
well as two feature length films. Marked by personal economical crisis and an exhausting search for artistic expression and recognition, this period in the life of Peter Weiss characterizes the transition from a introspective view inspired by surrealism to the
engagement with social and political reality.

Weiss' interest in film began with writing reviews for Swedish newspapers. His theoretical reflections resulted in the 1956 book Avantgardefilm, which is among the first books of its kind: Through the analysis of a subjective choice of experimental films—from the 1920s to the post-war avant-garde—Weiss elaborates on the poetic power of the medium and its capacity to discover new audiovisual worlds.

Poetics of the Real, Politics of the Self takes Weiss' work with film as a direct and discursive vantage point. By thematizing inner conflict, alienation and family relations, time, space and
social discipline, body and identity as well as modern urban living and resistance, the selection of Swedish and international short films from 1949 to 2016 discusses the relationship between aesthetic and political subjectivity.

Each of the three programs is followed by a conversation with the audience. (F.W.)


THE PROGRAM

12:00
There is a break in boat traffic between 12:00 and 13:00. We recommend the 12:00 ferryboat.

Welcome; coffee

12:30
Studie II (Hallucinationer), Peter Weiss, SE 1952, 6'
The Lead Shoes, Sidney Peterson, US 1949, 17'
Studie IV (Frigörelse), Peter Weiss, SE 1954, 9'
Red Shift, Gunvor Nelson, SE 1984, 50'

Break with food

15:30
If you come to see only this part, we recommend the 15:00 ferryboat.
Heidi Tikka will be present in the beginning of this section.

Enligt lag, Peter Weiss, Hans Nordenström, SE 1957, 18'
Metro Means of Conveyance, Olle Hedman, SE 1977, 7'
Es gibt Bilder, weil es Wände gibt – Ein Prolog, Sasha Pirker, AT 2013, 11'
On the Threshold of Liberty, Heidi Tikka, FI 1992, 11'
Schicht, Alex Gerbaulet, DE 2015, 28'

Break with drinks

18:30
If you come to see only this part, we recommend the 18:00 ferryboat.

Bag de ens facader, Peter Weiss, DK 1961, 27'
Aliena Kadabra, Åke Karlung, SE 1969, 6'
Ici rien, Daphne Hérétakis, FR/GR 2011, 30'
The Ceremony, Lina Selander, Oscar Mangione, SE 2016, 16'

...

Curated by Florian Wüst.
Moderated by Sezgin Boynik.
16mm film projector operated by Petteri Kalliomäki
Organised by Kari Yli-Annala/Nomadic academy of experimental arts. Free entry. Welcome!

With special thanks to Filmform, Stockholm, Arsenal – Institute for Film and Video Art, Berlin, sixpackfilm, Vienna, Alex Gerbaulet, Daphne Hérétakis, Lina Selander and Mika Taanila. The event is realised with the help of a grant from Finnish Cultural Foundation, Uusimaa Regional Fund. 

The event is the third "from noon to midnight" event organised by Nomadic academy of experimental arts. Because of the timetable of the ferryboat, we will leave the island at 22:00 and continue the last discussions in the city. The ferryboat to the island goes regularly (once in a half an hour) from the pier in the front of Cafe Ursula in Kaivopuisto Park – the return ticket costs 5 euros.
Lift the signal at the end of the pier up to invite the boat. Be sure to have cash with you for the ferryboat ticket!

More information: kari.yliannala(at)uniarts.fi/+358504318898. 

……………………………..

Also, we recommend warmly the artist Lydia Moyer’s screening one day before, Saturday 12.8., 14:00-16:00 in the same place!

Lydia Moyer (US):
The Forcing no. 2 (7 min)
Paradise (57 min)
Film screening and interview with the artist.
Harakka Artists’ House, 2nd floor Auditorium. Free entry.

The Forcing no. 2 (7 min)
Begun in the wake of recent (and ongoing) unrest in Ferguson, MO, The Forcing (no. 2) is a meditation on power and the longing for deliverance in contemporary America. It combines original sound and video with appropriated content, observing no hierarchy of image quality or authorship.

Paradise (57 min)
Made over the course of eight years, Paradise is an essay film that examines loss as it is written – or in many cases unwritten – on the land. Weaving between the poetic, the speculative and the personal, its ultimate focus is ownership and community in America and
the tolls those ideas have taken on the places we have made, imagined, and let go.

Lydia Moyer is a visual artist and media maker who lives and works in central Virginia, USA. Her work approaches documentary and journalistic concerns through the lens of art, collecting and manipulating archival, appropriated and original material to investigate the expressive potential of non-fiction. Working between moving images, photographs, and writing over the past ten years, she has produced a feature length video poem, over a dozen
shorts videos, and numerous artist’s books, some of which are collaborations with other writers. She is on the faculty of the art department at the University of Virginia.

Event organized by Harakka ry. More information: emmi.jormalainen@gmail.com, +358 400 694 554


Tuesday, May 23, 2017

Jussi Suvanto, Johanna Tauber and me are impossible today on the radio...

Friday, April 7, 2017

7.4.2017

OPAS
HARHAMALAAN
Vain neljä päivää auki olevassa näyttelyssäni on neljä asemaa, joissa kussakin on yksi teos. Esittelen yhden teoksen sanoin tässä aina päivittäin. Tänään on vuorossa ensimmäisen kerroksen takaosassa oleva teos "UKK". "Opasta" on saatavilla myös pienen vihkosen muodossa itse galleriasta.
Lämpimät kiitokset näyttelyn tuesta: SKR Uudenmaan rahasto ja TAIKE. Tekniikasta vastaa: IKAHU
OBS! Sunnuntaina 9.4. esitän videotöitteni retrospektiivin WHS Teatteri Unionissa klo 15:00 – 19:00 (Siltavuorenranta 18, Helsinki). Tervetuloa!
Ja tässä tämän päivän teosesittely...
2. ASEMA (YLÄKERRAN TAKAHUONE): …IMITAATIO
“UKK” (seinäpuhelin, äänitiedostoluuppi)
Kekkos-imitaattori yrittää puhutella ruotsalaisesta Ericsson-seinäpuhelimesta käsin yksittäistä “kansalaista” (suomeksi) ja “kansalaisia” (ruotsiksi), “ei-kansalaista” (suomeksi) ja “ei-kansalaisia” (ruotsiksi). "Hei"-tervehdys kuulostaa erilaiselta kun siihen liittyy kieltomuoto "ei". Louis Althusserin mukaan ideologiset valtiokoneistot kutsuvat/nimittävät yksilöt subjekteiksi tällaisten "sinä"-puhuttelujen kautta. Althusser nimittää sitä interpellaatioksi (http://sosialismi.net/…/Althusser_-_Ideologiset_valtiokonei…). Kansalaisiin ja ei-kansalaisiin ihmiset jakava huono imitaattori ei ole kuitenkaan ehkä muistanut Kekkosen mottoa Helsingin ETYK-kokouksessa 1975 “Turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista.”


7.4.2017

A GUIDE TO 
HARHAMALA/CHIMERALAND
4 days, 4 works. Here I present every day one work.
The second one is the sound and object work "UKK."
OBS! On Sunday 9.4. I will present a retrospective screening of some my video works in WHS Theater Union, from 3pm –7pm (Siltavuorenranta 18, Helsinki). Welcome!
2. STATION (Upstairs, back room, corner): IMITATION OF…
“UKK” (a wall telephone, sound file)
Listening to the phone (of the Swedish brand Ericsson), you can hear an imitation of the voice of the former president Kekkonen, saying the words “citizen" (in Finnish) and "citizens" (in Swedish), "non-citizens" (in Finnish) and "non-citizens" (in Swedish). In the book "Ideology and Ideological State Apparatuses" (1970) French political theorist Louis Althusser claimed that by calling and naming ideology interpellates individuals into subjects (https://www.marxists.org/…/arch…/althusser/1970/ideology.htm). Maybe the (not so good) imitator does not remember the motto Kekkonen had in the CSCE Conference in 1975: “Security does not mean erecting a fence, but opening the door."
6.4.2017
OPAS 
HARHAMALAAN
Vain neljä päivää auki olevassa Harhamala-näyttelyssäni on neljä "asemaa", joissa kussakin on yksi teos. Esittelen yhden teoksen sanoin tässä aina päivittäin. Tänään on vuorossa ensimmäisen kerroksen katutasossa oleva maalaukseni "Kimeerit". "Opasta" on saatavilla myös pienen vihkosen muodossa itse galleriasta.
Lämpimät kiitokset näyttelyn tuesta: SKR Uudenmaan rahasto ja TAIKE. Tekniikasta vastaa: IKAHU
OBS! Sunnuntaina 9.4. esitän videotöitteni retrospektiivin WHS Teatteri Unionissa klo 15:00 – 19:00 (Siltavuorenranta 18, Helsinki). Tervetuloa!
Ja tässä tämän päivän teosesittely...
1. ASEMA (YLÄKERRAN NÄYTTELYTILA): MUUNNETTU SYDÄN
KIMEERIT (öljyvärimaalaus 2 X 2,5 m)
Maalauksen kuvat lampaista esittävät eläinkimeereitä, joita mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa käyttää ihmisten varaosien, elimien kasvualustoina.
Taustan lähtökohta oli Internet-sivustolla näkemäni lämpökamerakuva valtavasta poikkeavan lämpimästä vesimassasta Tyynellä Valtamerellä. Se on vuoden 2013 ensihavainnon jälkeen vain laajenemassa, johtuen ihmisen toiminnasta antroposeenissa. Ilmiötä kutsutaan nimellä “The Blob”, vuonna 1958 (uusi versio 1988) valmistuneen kauhuelokuvan mukaan. Se kertoo vellovasta hyytelömäisestä kuplasta, joka imee itseensä elollisia organismeja. Maalauksen “The Blob” alkoi tehdessä muistuttaa kuitenkin enemmän valtavaan kokoon suurennettua molekylaarista maisemaa (viitaten teollisesti tuotettujen kimeerien alkuperään geneettisissä laboratorioissa). Toisaalta se voi tuoda jollekin mieleen myös 1970-lukulaisen seinätapetin. Se sopii, koska näyttelyssä on muutakin 1970-lukuun viittaavaa.



"Kimeerit" (Harhamala-näyttelyn öljyvärimaalaus, 2 x 2,5 m). Kuva: Niilo Rinne.



6.4.2017 
GUIDE TO
HARHAMALA
4 days, 4 works. Here I present every day one work.
The first one is my painting "The Chimeras"
MANY THANKS TO Finnish Cultural Foundation and TAIKE Arts Promotion Centre Finland for financial support to make the exhibition possible. Technical constructions in the exhibition by IKAHU
OBS! On Sunday 9.4. I will present a retrospective screening of some my video works in WHS Theater Union, from 3pm –7pm (Siltavuorenranta 18, Helsinki). Welcome!
1. STATION (Upstairs, front room): MODIFIED HEART
THE CHIMERAS (oil painting of 2 X 2,5 m)
The painting depicts animal chimeras which have human organs. In the near future the genetically treated animals may be used to grow spare parts for humans.
The background in the painting is inspired about the thermal photography image about the exceptionally warm huge water mass of the Pacific Ocean, noticed first in the 2013. Since then it has been only expanding, due to human activities in the antropocene. The area is called "The Blob", as the jelly-like moving bubble-creature in a horror film from the year 1958 (new version 1988). While I painted it, it started to look like vastly enlarged molecular landscape, referring to the origin of the chimeras in industrial genetic laboratories.

Thursday, April 6, 2017


Kari Yli-Annala: HARHAMALA
GALLERIA OKSASENKATU 11

To 6.4 – su  9.4, joka päivä klo 13:00 – 18:00
Avajaiset keskiviikkona 5.4. klo 17:00 – 19:00

“…totuus ja oikea jonain luonnon lakina, jota on oikeutettu käsinmuovailemaan.” - Irmari Rantamana: Martva (1909)


Sana ”harhama” tarkoittaa kimeeriä, yhteensulautumaa, kuvittelua tai harhaa. Antiikin mytologiassa kimeeri on olento, joka muodostuu leijonan, vuohen ja käärmeen osista. Kimeeri voi olla myös eläin, jonka geneettisessä koodistossa on mukana myös jonkin toisen lajin perimää. Biologiassa se on eliö, jolla on kaksi tai useampi geneettisesti erilaista solukantaa. Se ei ole kuitenkaan kahden lajin risteytys. 

Harhama on myös Irmari Rantamalan, vuonna 1909 julkaistun samannimisen romaanin päähenkilön nimi. Rantamalan tapaan tuon Harhamala-näyttelyssäni yhteen eri rekisterien asioita yhdeksi kokonaisuudeksi, heijastellen oman aikani poliittista menneisyyttä ja nykyhetkeä. Jokainen aika ja poliittinen usko luo omat harhamansa. Toiset niistä kantavat hedelmää, toiset jäävät historian oudoiksi ehdotuksiksi tai momenteiksi. Jäljitän näitä harhamoita maalausten, esineinstallaation, äänen ja videon keinoin. 


Sunnuntaina 9.4. esitän retrospektiivin videotöistäni WHS Teatteri Unionissa klo 15:00 – 19:00 (Siltavuorenranta 18, Helsinki). Tervetuloa!

VIDEORETRON OHJELMA:

Kari Yli-Annala: BILDUNGSROMAN: VIDEORETROSPEKTIIVINI 1991– 2016

“Video” tarkoittaa “Minä näen”. Näytös jakautuu neljään osioon, jonka aikana esitän suurimman osan videoteoksistani ja kerron tarinan, jossa viittaan oman elämäni aikana tapahtuneisiin asioihin, erilaisiin kerronnan muotoihin ja väline videon historiaan: 

BILDUNGSROMAN

n. klo 15:00
POST-ZYGOSIS  

n. klo 16:30 
TROPOPAUSSI (Lentoja)

n. klo 17:00
JOUKKO-OPPI

n. klo 18:30
PAATOSASIAKIRJA

Näytöksen jälkeen keskustelua ja vapaata seurustelua


TERVETULOA!

....


Kari Yli-Annala’s Harhamala (Chimeraland) 
in Oksasenkatu 11 Thu 6.4 – Sun 9.4.2017 
from 1pm – 6pm
Opening on Wednesday 5.4. from 5pm to 7pm. 

“...the truth and rightfulness as a kind of natural law, which could be molded by hand.” - Irmari Rantamala: Martva (1909)

The Finnish word “harhama” means a chimera. A chimera can be a hoped thing which is illusory or impossible to achieve, a monstrous creature with parts from multiple animals, or a single animal organism with genetically distinct cells from two different zygotes.

Harhama is also the name of a character of the Finnish writer Irmari Rantamala’s novel (1909) with the same name. Following Rantamala, I bring things from different registers together, reflecting the past and present. Every time and political belief combine their own chimeras and sometimes they are realised in the real world. In my exhibition I use paintings, object-installations, sound and video to build one.  

MANY THANKS TO Finnish Cultural Foundation and TAIKE Arts Promotion Centre Finland for financial support. Technical constructions in the exhibition by IKAHU



On Sunday 9.4. I will present a retrospective screening of some my video works in WHS Theater Union, from 3pm –7pm (Siltavuorenranta 18, Helsinki). Welcome!

Monday, February 6, 2017


    Serge Ivanov jakoi henkilön Papay Gyro Nights albumin.
    10 t
    FIXC @ PAPAY GYRO NIGHTS 2017 BERGEN!!!!!!
    Seppo Renvall / Juha van Ingen / Jarkko Räsänen / Kari Yli-Annala
    http://www.papaygyronights.papawestray.org/…/arti…/FIXC.html
    Papay Gyro Nights lisäsi 5 uutta kuvaa albumiin FIXC @ PAPAY GYRO NIGHTS 2017 BERGEN — paikassa Papay Gyro Nights.
    10 t
    FIXC @ PAPAY GYRO NIGHTS 2017 BERGEN
    Seppo Renvall / Juha van Ingen / Jarkko Räsänen / Kari Yli-Annala
    http://www.papaygyronights.papawestray.org/…/arti…/FIXC.html


7TH PAPAY GYRO NIGHTS ART FESTIVAL10-17 FEBRUARY 2017 in BERGEN
The Full Moon of February : Saturday, 11 February 2017, 01:32:54 am

Wednesday, February 1, 2017


My new work "The Spell" is included in Papay Gyro Nights Festival in Bergen.

7TH PAPAY GYRO NIGHTS ART FESTIVAL
10-17 FEBRUARY 2017 in BERGEN
The Full Moon of February : Saturday, 11 February 2017, 01:32:54 am

Friday, January 6, 2017



"He [Mr. Pitt] had at once to declare, that all notions of concerting and of dictating to the King in the exercise of his prerogative, was mere stuff and nonsense." 
– The Times, June 1827


STUFF AND NONSENSE

17.1.2017 
18:00 – 22:00

ART´S 1000054´s BIRTHDAY IN THE GALLERY 

HILBERTRAUM, BERLIN (Reuterstrasse 31,
U Herrmannplatz)


JUSSI SUVANTO, JOONAS JOKIRANTA, TERHI NIEMINEN, MIMOSA PALE, JOHANNA RAEKALLIO, BEN RICHTER, JOHANNA TAUBER, KARI YLI-ANNALA

Performances, an installation, video, cake and paper hats for everyone.


WELCOME!

Friday, December 30, 2016

Welcome to read this special number of Mustekala magazine which is edited by me and Jenna Jauhiainen: an issue for Mustekala focusing on the intermingling of art with technology, science and philosophy. On my behalf I thank Tytti Rantanen and Janne Vanhanen for their contributions, and steal now Jenna´s words:
Everything is in English and wonderfully illustrated for your reading pleasure.
On my behalf I want to give special thanks to Mirko Nikolic and Jenni Nurmenniemi who made it possible for me to encounter one of the writers for this number, Essi Kausalainen on the beautiful Kemiö Island last Spring during the <> symposium. I also want to thank the wonderful Gabriele Gervickaite - Gabe who led me to finding the two Lithuanian contributors for this number, Mindaugas Gapsevicius and Julijonas Urbonas.
Big thanks also to Mustekala for being the online space in Finland for critical inquiries into art and culture, and its wonderful Editors in Chief Petteri Enroth and Matti Tuomela for their contribution and support in making this number possible.

Teemanumeron etusivu

Categorically speaking, every tool and utensil that human beings have ever used is "technology". Again, the root of the concept of art derives from notions of skill (like the Greek "tekhne"). In quite general terms, then, the two definitely share an intertwining prehistory and would be difficult to understand separately. However, discussions about art and technology are bound to look different in our age. The backdrop for the current reconsideration of this relationship is formed, firstly, by art's emancipation from other social practices, and the politico-ethical counterreactions that followed this retreat into autonomy; and second, by the huge leaps in the natural sciences in the 20th and 21st centuries that enable us to see and mould reality in mind-boggingly unprecedented ways. Indeed, questions regarding art and techonology, and art and science, have been one of the prevalent themes in artistic and art-theoretical discourses since the turn of the millennium. Is the separation of art and science as two entirely different forms of knowledge valid? Is it useful? Can art and science teach each other in terms of, e.g., bioethics and interspecies dependencies? How does the emergence of post-humanist perspectives and BioArt challenge and shape our concepts of art and aesthetics? Is art permitted to experiment with all new technologies and what is its responsibility? These, among other issues, are taken up in the present theme number.